SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ

Finska Laikaklubben

Muut säännöt ja ohjeet

SKL-FKK:N YLEINEN KOKEIDEN JA KILPAILUJEN
AJANKOHDAN SIIRTO TAI PERUUTTAMINEN

Voimassa 1.1.1999 alkaen

Kokeet ja kilpailut on anottava voimassaolevien määräaikaisilmoitusten mukaisesti. Hyväksytty koe/kilpailu tulee järjestää myönnettynä ajankohtana ja vain poikkeustapauksissa se voidaan siirtää tai peruuttaa.

1. Kokeen ajankohdan siirto

Kokeen siirto koskee aina koko koetta, palveluskoirakokeissa myös koelajia tai koelajin tiettyä luokkaa sekä kaikkia siihen ilmoittautuneita koirakoita.

Päätös siirrosta tulee tehdä ennen kokeen alkamista.

Kokeen siirtämisestä ja sen uudesta ajankohdasta päättävät ylituomari ja koetoimikunnan puheenjohtaja tai kokeesta vastaava toimitsija yhteisellä päätöksellä. Mikäli toinen näistä on koepäivänä estynyt, toinen tekee päätöksen yksin.

Koe voidaan siirtää vain yhden kerran ja uuden ajankohdan tulee olla samalla koekaudella, muita vastaavalle ajankohdalle myönnettyjä kokeita häiritsemättä.
Siirron takia peruuttaneiden tilalle voidaan osallistujamäärää täydentää.

Koe voidaan siirtää vain seuraavilla perusteilla:
- sääolosuhteet ovat koirille kohtuuttoman epäedulliset tai koiria
vahingoittavat
- järjestäjästä riippumaton koealueen peruutus tai käytön este
- koetta ei voi järjestää sääntöjen edellyttämällä tavalla
- tuomarin äkillinen, ylivoimainen este, mikäli sijaista ei kohtuudella saada
hankittua; esimerkiksi sairaus, onnettomuus, kuolema tms.
- muun, ko. lajin säännössä/koeohjeessa mainitun syyn vuoksi

Siirto on aina välittömästi ilmoitettava kirjallisesti koeluvan myöntäneelle kennelpiirille tai liitolle voimassa olevia määräaikaisilmoituksia noudattaen. Siirretystä kokeesta siirtosyineen on aina mainittava kokeen koepöytäkirjassa.

Jos koirakko ei osallistu siirrettyyn kokeeseen ilmoittautumismaksu palautetaan, mikäli lajin koeohjeissa ei toisin määrätä.

2. Kokeen peruutus

Kokeen peruutus koskee aina koko koetta, palveluskoira kokeissa myös koelajia tai koelajin tiettyä luokkaa sekä kaikkia siihen ilmoittautuneita koirakoita.

Päätös peruutuksesta tulee tehdä ennen kokeen alkamista. Päätöksen tekevät ylituomari ja koetoimikunnan puheenjohtaja tai kokeesta vastaava toimitsija yhteisellä päätöksellä. Mikäli toinen näistä on koepäivänä estynyt, paikalla oleva tekee päätöksen yksin.

Koe voidaan peruuttaa vain seuraavilla perusteilla:

- kokeen siirtämiseen oikeuttava peruste (kts. kohta kokeen siirtäminen)
- muu, ko. lajin säännöissä/koeohjeissa mainittu hyväksyttävä syy kokeen
peruuttamiselle

Peruutettu koe on peruutussyineen ilmoitettava koepöytäkirjalla täyttöohjeen mukaisesti voimassa olevia määräaikaisilmoituksia noudattaen kokeen.

Jos koe joudutaan peruuttamaan ilmoittautumismaksu palautetaan, mikäli lajin koeohjeissa ei toisin määrätä.

Liite 2

SKL-FKK:N MUUTOKSENHAKU 

Voimassa 25.5.2001 alkaen

A. YLEINEN VALITUSMENETTELY

Sääntöjen mukaisesta arvostelusta ei voi valittaa.

Erimielisyydet

Kokeissa ja kilpailuissa syntyneistä erimielisyyksistä on ennen kokeen päättymistä ilmoitettava ylituomarille, jonka on asiaan perehdyttyään pyrittävä saamaan asia heti ratkaistuksi. Koe ja kilpailu katsotaan päättyneeksi vuorokautena, jona tulokset julkaistaan.

Näyttelyissä syntyneistä erimielisyyksistä on ilmoitettava järjestävän näyttelytoimikunnan jäsenelle, jonka on asiaan perehdyttyään pyrittävä saamaan erimielisyys heti ratkaistuksi.

Erimielisyydestä ilmoittamatta jättäminen näyttelyn, kokeen tai kilpailun aikana aiheuttaa valitusoikeuden menetyksen.

Kokeiden osalta ylituomarin ja näyttelyiden osalta näyttelytoimikunnan jäsenen on kysyttäessä esitettävä valitusmenettelykäytäntö valittajalle.

Valitusaika ja valitusmaksu

Ylituomarin tai näyttelytoimikunnan jäsenen päätökseen tyytymättömän asianosaisen on tehtävä valitus kirjallisesti koe-, kilpailu- tai näyttelytoimikunnalle seitsemän (7) päivän kuluessa valitukseen johtaneesta tapahtumasta. Asianosaiseksi katsotaan henkilö, jonka etua päätös koskee.

Valitukseen liittyvä valitusmaksu on suuruudeltaan kaksi (2) kertaa osanottomaksu tai näyttelyjä koskevissa valituksissa kaksi (2) kertaa halvin normaalihintainen ilmoittautumismaksu. Valitusmaksu on maksettava todistettavasti koe-, kilpailu tai näyttelytoimikunnalle ennen valitusajan loppumista.

Valitusmaksu maksetaan takaisin, kun valitus on lopullisesti ratkaistu ja valitus on katsottu aiheelliseksi. Valitusmaksu ei koske toimikuntaa eikä toimikunnan edustajaa.

Koe-, kilpailu- tai näyttelytoimikunnan on ratkaistava valitus kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa valituksen saapumisesta. Päätös on toimitettava valittajalle kirjatussa kirjeessä tai muulla todistettavalla tavalla.

Jatkovalitukset

Koe-, kilpailu- tai näyttelytoimikunnan päätökseen tyytymätön asianosainen voi valittaa päätöksestä näyttelyn, kokeen tai kilpailun myöntäneelle tai sitä puoltaneelle kennelpiirille, palveluskoirakokeiden osalta Suomen Palveluskoiraliitolle, vinttikoirakokeiden osalta Suomen Vinttikoiraliitolle seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Rotuyhdistysten erikoisnäyttelyiden osalta valitetaan Kennelliiton hallitukselle.

Kennelpiirin, Palveluskoiraliiton ja Vinttikoiraliiton on ratkaistava asia kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ja päätös on annettava tiedoksi valittajalle kirjatussa kirjeessä tai muulla todistettavalla tavalla. Päätökseen tyytymätön asianosainen voi valittaa seitsemän (7) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan Suomen Kennelliiton hallitukselle.

Kennelliiton hallituksella on erittäin painavista syistä oikeus ottaa asia käsiteltäväkseen, vaikka yleistä valitusmenettelyä ei olisikaan noudatettu.

B. OIKAISUVAATIMUSMENETTELY

Mikäli näyttelyssä, käyttökokeessa tai kilpailussa havaitaan sääntöjen vastainen virhe, siitä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus valitusaikojen jälkeenkin.

Oikaisuvaatimus osoitetaan SKL:n hallitukselle.

Se on tehtävä yhden (1) vuoden kuluessa näyttelyn, kokeen tai kilpailun pitämisestä ja lähetetään tiedoksi luvan myöntäjälle.

Koiranomistajan tulee noudattaa yleistä valitusmenettelyä.

Oikaisuvaatimuksen tekee rotujärjestö, näyttelytoimikunta, asianomaisen kokeen ylituomari tai kennelpiiri valvontavelvoitteensa perusteella.

Kennelliiton hallituksella on erittäin painavista syistä oikeus ottaa asia käsiteltäväkseen, vaikka oikaisuvaatimusmenettelyä ei olisikaan noudatettu.

Liite 3

SKL-FKK:N YLEINEN JÄÄVIYSSÄÄNTÖ KOSKIEN
NÄYTTELYITÄ, KOKEITA JA KILPAILUJA

Voimassa 1.1.1999 alkaen

KOKEEN YLITUOMARI

Tuomari ei saa toimia siinä kokeessa nimettynä (johtavana) ylituomarina, johon osallistuu hänen omistamansa koira tai sopimuksen perusteella hänen hallitsemansa koira. Myöskään nimetyn (johtavan) ylituomarin kanssa samassa ruokakunnassa asuvan henkilön omistama tai sopimuksen perusteella hallitsema koira ei saa osallistua siihen kokeeseen, jossa kyseinen ylituomari arvostelee.

PALKINTO- JA ARVOSTELUTUOMARIT

Koiraa arvostelevan tuomarin koira ei saa kilpailla siinä luokassa, jota hän on arvostelemassa.

Koiraa arvosteleva tuomari/ulkomuototuomari on jäävi tehtäväänsä jos hän on:

- koiran ohjaaja/esittäjä
- koiran omistaja
- koiran kasvattaja
- sopimuksen perusteella koiran haltija;
- tai edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsen.

- Vanhemmat, aviopuolisot, lapset ja sisarukset katsotaan perheenjäseniksi,
vaikka he asuisivat eri osoitteissa.
- Kasvattajan sisarukset tulkitaan perheenjäseniksi vain, mikäli he asuvat
samassa osoitteessa kasvattajan kanssa.
- Ns. avoliitossa ja vastaavasti yhdessä asuvat henkilöt rinnastetaan
aviopuolisoihin.
- Palveluskoirakokeissa kasvattajan jääviyssääntö koskee vain johtavaa
ylituomaria.

TOIMITSIJAT

Kehätoimitsijan omistama tai sopimuksen perusteella hänen hallitsemansa koira ei saa kilpailla siinä kehässä, jossa kehätoimitsija työskentelee.

SKL-FKK:n hallituksella on oikeus perustellusta syystä myöntää erikoisvapaus tästä säännöstä.

Liite 4

KOEPÖYTÄKIRJAN TÄYTTÖOHJE

Päivitetty Suomen Kennelliiton toimistossa 14.7.2003 / JLi

Kaikki koepöytäkirjat lähetetään kennelpiirille tai sen nimeämälle tarkastajalle tarkastettavaksi, paitsi järjestäjän kappale joka jää kokeen järjestäjälle. Tarkistettuaan pöytäkirjat kennelpiiri toimittaa ne edelleen SKL-FKK:lle ja kokeeseen osallistuneille rotujärjestöille.

Pöytäkirjan tarkastuksessa havaitut tekniset virheet tulee ilmoittaa ylituomarille ja kilpailijalle.

Koirakohtaiset arvostelupöytäkirjat seuraavat ATK-pöytäkirjoja sekä rotujärjestölle että SKL-FKK:lle.

SKL:n sääntöjen mukaan koepöytäkirjat lähetetään kennelpiirille viikon kuluessa kokeen päättymisestä ja kennelpiiri lähettää edelleen pöytäkirjat jakelun mukaisesti kahden (2) viikon kuluessa SKL-FKK:lle ja rotujärjestöille.

Mikäli kokeeseen osallistuu useamman kun yhden rotujärjestön alaisia koiria, on jokaisen rotujärjestön saatava jäljennös koepöytäkirjasta.

Kaikki Toko- ja Agilitypöytäkirjat lähetetään kennelpiirin kautta SKL-FKK:n tulososastolle.

HUOM! Palveluskoirakokeiden tulokset lähetetään Suomen Palveluskoiraliitolle ja vinttikoirakokeiden tulokset Suomen Vinttikoiraliitolle, jotka toimittavat ne edelleen SKL-FKK:lle.

Tässä täyttöohjeessa mainittuja asioita koskeviin kysymyksiin vastaa SKL:n tulososasto.

Täydellisen rotukoodiluettelo on tilattavissa SKL-FKK:n toimistosta.

KOEPÖYTÄKIRJALOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN

Koepöytäkirjalomake täytetään seuraavasti:
- kokeen järjestäjä, paikka ja aika omiin sarakkeisiinsa
- kokeen luonne merkitään rastilla
- sää ja keli niille varatulle paikalle. Ellei ko. seikalla ole merkitystä kokeelle, jätetään ne täyttämättä
- koemuoto = koekoodi kunkin sivun tulossarakkeeseen
- koepöytäkirjaan merkitään koiranomistajan kotikunta ei hänen kotipaikkaansa
- lisätietoja (ylituomarin kertomus) voidaan kirjoittaa liitteelle, jos niille varattu tila ei riitä
- rotukoodi, sekä koiran nimi täydellisenä mahdollisine kennelnimineen, ilman titteleitä
- rekisterinumero ehdottomasti oikein
- tulos ja pisteet, ellei jossain koelajissa anneta pisteitä, jätetään ko. kohta täyttämättä, ja mikäli koira ko. kokeessa saavuttaa vain yhden tuloksen jätetään toinen sarake tyhjäksi
- tulokset merkitään luokittain
- käytetään vain arabialaisia numeroita
- ylituomarin nimen lisäksi tulee merkitä hänen tuomarinumeronsa = SKL-FKK:n jäsennumero
- kokeissa, joissa on useampi arvostelutuomari tulee koiran koetuloksesta vastaavan tuomarin nimi ja tuomarinumero merkitä huomautussarakkeeseen

TULOSTEN MERKITSEMINEN

Mahdolliset pisteet merkitään koemuodossa annetulla tavalla,
esim. 48, 130,5 ja 83,52.

Ajokoe (Ajok) ja (Beaj)
Jos koira suljetaan tai luopuu kokeesta, merkitään palkintotuloksen tilalle viiva (-), esim: AJOK- tai BEAJ-.
Pisteitä ei tällöin merkitä, ei myöskään palkintosijaksi nollaa (0). Huomautussarakkeeseen merkintä luopui tai suljettu.

HUOM! Palveluskoirakokeissa viivan tilalle nolla

Muut kokeet
Jos ohjaaja keskeyttää koesuorituksen, merkitään palkintotuloksen kohdalle (-)
ja huomautussarakkeeseen = keskeytti.
Tuomarin keskeyttäessä koesuorituksen merkitään palkintotuloksen kohdalle (0)
ja huomautussarakkeeseen = keskeytettiin.

MUUT TÄYTTÖOHJEET

Palveluskoirakokeissa eri maastolajit merkitään samaan koepöytäkirjaan, sillä koekoodi ilmaisee koelajin.

Poissa olleita koiria ei merkitä koepöytäkirjalomakkeelle.

Mikäli yksi lomake ei riitä merkitään ensimmäisen lomakkeen alareunaan montako sivua koepöytäkirja käsittää ja jatkolomakkeet numeroidaan oikeaan yläkulmaan seuraavasti (jos esim. lomakkeita on yhteensä 5 eli koepöytäkirja ja 4 jatkolomaketta):
toinen lomake 2/5
kolmas lomake 3/5
neljäs lomake 4/5
viides lomake 5/5

Näin voidaan SKL-FKK:n toimistossa olla varmoja siitä, että kaikki ko. koetta koskevat pöytäkirjat ovat tulleet perille.

Koekoodit on merkitty koe-esimerkissä sulkuihin (AJOK), (HIRV), (PALV)

Luokkakoodit: ALO = alokasluokka
NUO = nuortenluokka
AVO = avoinluokka
VOI = voittajaluokka
EVL = erikoisvoittajaluokka

Tuloskoodit: 1 = ensimmäinen
2 = toinen jne.
- = luopui
0 = nolla
SERTK = sertifikaatti Suomesta saatu
SERU = sertifikaatti ulkomailla saatu
CACIT = kansainvälisestä kokeesta
CACIOB = KV tottelevaisuuskokeesta
CACIL = KV ratajuoksusta
CACIAG = KV agility kilpailusta

KOKEIDEN JA OTTELUIDEN ERITYISOHJEITA

HUOMAUTUSSARAKKEESEEN MERKITÄÄN VOITTAJAN KOHDALLE SEN SAAVUTTAMA TITTELI JA VUOSILUKU ROTUKOHTAISTEN OHJEIDEN MUKAISESTI.

Esim. HAU1, HIRV-VOI 1, 83 Huomautussarakkeeseen M-vuosiluku

Valtakunnallisista otteluista ja SKL:n koepöytäkirjan täyttöohjeessa jäljempänä mainituista otteluista ja kilpailuista merkitään koirien saamat sijoitukset ennen varsinaisia koekoodeja pilkulla erotettuna seuraavasti:

HAU1, HAU2, HAU3, HAU4, HAU5, HAU6, HAU7, HAU8, HAU9
HIR1, HIR2, HIR3 jne KEV1, KEV2, KEV3...
AJO1, AJO2, AJO3... SAR1, SAR2, SAR3...
BEM1, BEM2, BEM3... PAM1, PAM2, PAM3...
DRM1, DRM2, DRM3... KUL1, KUL2, KUL3...
HIM1, HIM2, HIM3 DER1, DER2, DER3...

Muut ottelut ja kilpailut

LMA1, LMA2, LMA3...
DMA1, DMA2, DMA3...
HIRVENHAUKKUKOKEET (HIRV)

105 suomenpystykorva 114 pohjanpystykorva
110 karjalankarhukoira 128 venäläis-eurooppalainen laika
106 harmaa norjanhirvikoira 127 itäsiperianlaika
109 jämtlanninpystykorva 122 länsisiperianlaika
118 musta norjanhirvikoira 138 valkoinen ruotsinhirvikoira

esim. HIRV-AVO1, 78, = avoimen luokan 1. palkinto 78 pistettä
HIRV-VOI 1, 83, = voittajaluokan 1. palkinto 83 pistettä
HIRV-VOI 0, 9, = ei palkintoa, 9 pistettä

VALTAKUNNALLINEN HIRVENHAUKUT-OTTELU KARJALANKARHUKOIRILLE (HIR)
110 karjalankarhukoira Voittajan nimeen liitetään titteli M-vuosiluku.

esim. HIR1, HIRV-VOI 1, 75 = vuoden hirvikuningas, voittajaluokan 1. palkinto, pistemäärä 75,

HIRVIMESTARUUSOTTELU (HIM)
Suomen Harmaahirvikoirajärjestön alaiset rodut. Voittajan nimeen liitetään titteli M-vuosiluku

esim. HIM1, HIRV-VOI1, 84,5 = vuoden hirvimestari, voittajaluokan 1. Palkinto, pistemäärä 84,5

SUOMENPYSTYKORVIEN HIRVIHERRAOTTELU
105 suomenpystykorva Voittajan nimeen liitetään titteli HH-vuosiluku.

KARJALANKARHUKOIRA NARTTUJEN KUNINGATAROTTELU
110 karjalankarhukoira nartut. Voittajan nimeen liitetään titteli KR-vuosiluku

HIRVIMESTARITAROTTELU
Suomen Harmaahirvikoirajärjestön alaiset rodut nartut. Voittajan nimeen liitetään titteli MR-vuosiluku

LAIKOJEN SM-HIRVENHAUKKUOTTELU
128 venäläis-eurooppalainen laika 122 länsisiperianlaika,
127 itäsiperianlaika Voittajan nimeen liitetään titteli M-vuosiluku

HIRVIMAAOTTELU SUOMI-RUOTSI-NORJA (MA-VUOSILUKU)
Kokeeseen saavat osallistua kaikki rodut, joilla on osallistumisoikeus hirvenhaukkukokeisiin.Voittajan nimeen lisätään titteli MA-vuosiluku

KARHUNHAUKKUTAIPUMUSKOE (KARH)

Kokeeseen saavat osallistua kaikki rodut, joilla on osallistumisoikeus hirvenhaukkukokeisiin

esim. KARH 1 = hyväksytty suoritus
KARH 0 = hylätty suoritus

Liite 5

PALKINTO-, ARVOSTELU- JA YLITUOMAREIDEN KOULUTUS JA PÄTEVÖIMINEN SEKÄ TOIMINTA

Voimassa 1.1.1995 alkaen. Muutokset hyväksytty 8.5.2002

PALKINTO- JA ARVOSTELUTUOMARIT

l PALKINTO- JA ARVOSTELUTUOMAREIDEN
KOULUTUS- JA PÄTEVÖIMISOHJEET

Koulutuksen tarkoituksena on valmistaa päteviä ja vastuustaan tietoisia palkintotuomareita sekä arvostelutuomareita ja pyrkiä yhtenäistämään koe- ja kilpailuarvostelua sekä pitämään tuomareita kehityksen tasalla.

II ARVOSTELU- JA PALKINTOTUOMARILLE ASETETTAVAT
VAATIMUKSET

Hänen on oltava luonteensa ja arvostelukykynsä puolesta tähän tehtävään sopiva.

Omattava luontaisia taipumuksia ja riittävä fyysinen kunto kyseiseen tehtävään.

Arvosteluvastuussa olevan tuomarin on oltava täysi-ikäinen (vähintään 16 vuotta vanha).
Mikäli arvostelussa käytetään useampia tuomareita voi tuomariryhmän toisina tuomareina toimia nuorempikin henkilö SKL-FKK:n hyväksymien erityismääräysten mukaan.

Oltava perehtynyt ennen tuomarikoulutuksen aloittamista ao. koemuodon rotujen käyttöön metsästyksessä (metsästyskoirat) . tai koiran käyttökoulutuksessa (muut). Lisäksi hänen on täytettävä mahdolliset koemuotokohtaiset lisävaatimukset. Kokelaan on oltava perehtynyt ennen tuomarikoulutuksen aloittamista koiran käyttöön hirvenmetsästyksessä. Suoritettava hyväksytysti virallinen koetuomarikurssi siihen sisältyvine harjoitusarvosteluineen ja loppukuulusteluineen.
Suoritettava hyväksytty vähintään kahta koetta koskeva ja kahdelle ylituomarille suoritettu käytännön harjoittelu koetuomarikokelaana em. kurssin jälkeen.

Täytettävä SKL-FKK:n kulloinkin asettamat jäsenyysvaatimukset.

III KOULUTUS

A. TUOMARIKURSSIEN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS
B. KURSSIEN OHJELMA JA KOULUTUS
C. TUOMARIEN PÄTEVÖINTI TUOMARIEN JATKOKOULUTUS
D. TUOMARIKURSSIEN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS

A. TUOMARIKURSSIEN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS

Kyseisiä kursseja saavat järjestää kennelpiirit ja niiden jäsenyhdistykset, rotujärjestöt sekä liitot ja niiden jäsenyhdistykset.

Kurssianomukset jätetään kennelpiireille, rotujärjestöille ja liitoille määräaikaisilmoituksia noudattaen. Anomuksesta tulee käydä ilmi aika, paikka, järjestäjä ja kurssinjohtaja.

Ne kurssit, joissa tuomareiden pätevöinnin suorittaa kennelpiiri on kurssilupa myös anottava kennelpiiriltä Muissa tapauksissa kurssiluvat myöntää rotujärjestö tai -liitot jäsenyhdistyksilleen.
Kennelpiirien, rotujärjestöjen ja -liittojen ei tarvitse anoa omien kurssiensa lupia SKL-FKK:lta

Kursseista ilmoitetaan ennen niiden pitämistä SKL-FKK:n ja tarvittaessa rotujärjestöjen sekä -liittojen julkaisuissa, ellei asiaa ole SKL-FKK:n erillispäätöksellä toisin määritelty.

B. KURSSIEN OHJELMA JA KOULUTUS

Kursseille osallistujien velvollisuus on tutustua etukäteen kurssimateriaaliin, jota saa järjestäjiltä.

Hakemuksen kurssille pääsystä tekee asiasta kiinnostunut itse tai jäsenyhdistys, jossa hän on jäsenenä, jos koemuotokohtaisesti ei toisin määrätä.

Kurssien johtajina ja heidän varamiehinään saavat toimia ko. koemuotojen ylituomarit, ellei kennelpiirien, rotujärjestöjen ja -liitojen toimesta ole toisin päätetty. Rotujärjestöillä ja -liitoilla on oltava jokaista koemuotoa varten SKL-FKK:n hallituksen hyväksymä koulutusohje ja kurssiohjelma, jonka perusteella opetus ja käytännön harjoittelu suoritetaan.
Hirvenhaukkukokeen palkintotuomarikurssin teoreettinen osan pituus on vähintään 6 tuntia. Kurssin yhteydessä on suoritettava lisäksi käytännön harjoittelua ainakin yhden koepäivän aikana. Käytännön harjoittelu saadaan suorittaa myös kokeen yhteydessä kurssin johtajan valvonnassa, mutta samassa kokeessa ei vielä saa suorittaa kokelasharjoittelua. Teoreettisen osan päätteeksi on järjestettävä kirjallinen ja suullinen loppukuulustelu. Kurssin hyväksytysti suorittaneelle annetaan siitä todistus.

Kurssilla käsitellään:
- Hirvikoirarodut, niiden käyttö ja yleisyys 0,5 tuntia
- Hirvenhaukkukokeiden tarkoitus ja järjestelyt 0,5 tuntia
- Hirvenhaukkukokeiden säännöt 1,0 tuntia
- Hirvenhaukkukokeiden arvosteluohjeet 1,5 tuntia
- Palkintotuomarin, koiranohjaajan ja oppaan ohjeet 0,5 tuntia
- Maastokortin ja koirakohtaisen pöytäkirjan täyttäminen 1,5 tuntia

Kurssin päätteeksi kokelaan on suoritettava hyväksytysti kirjallinen ja suullinen koe, sekä mahdollinen käytännön koe.

Kurssin hyväksytysti suorittaneelle annetaan siitä todistus.

Hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen tuomarikokelas suorittaa kokeiden yhteydessä ohjeissa määritellyn määrän kokelasharjoitteluja vähintään kahden ylituomarin hyväksymänä.
Näissä kokelasharjoitteluissa on koiraa pystyttävä arvostelemaan kaikkien oleellisten ominaisuuksien / suoritusten osalta.

C. TUOMAREIDEN PÄTEVÖINTI

Anomuslomakkeena pätevöimiseksi käytetään tätä tarkoitusta varten laadittua kokelaskorttia. Anomuksen tulee sisältää kaikki siinä vaaditut tarpeelliset tiedot ratkaisua varten.

Arvostelu- tai palkintotuomarikortin jäsenyhdistyksensä jäsenelle myöntää kennelpiiri. Palveluskoirakokeissa myöntäjänä on Palveluskoiraliitto ja vinttikoirakokeissa Vinttikoiraliitto.
Arvostelu- tai palkintotuomari katsotaan pätevöidyksi silloin, kun hänelle on hyväksytty ko. kokeen tuomarikortti.

Metsästyskoirien jäljestämiskokeen (MEJÄ), Tottelevaisuuskokeen (TOKO) ja Agilitykilpailun (AGI) arvostelevana tuomarina toimii pätevöity ko. koemuodon ylituomari.

D. TUOMAREIDEN JATKOKOULUTUS

1. OSALLISTUMINEN JATKOKOULUTUKSEEN

Arvostelu- ja palkintotuomareiden velvollisuus on pysyä ajan tasalla tuomaritehtävien hoidossa, jotta heille voitaisiin antaa uusia tehtäviä.

Heidän on toimittava tuomarina, osallistuttava jatkokoulutustilaisuuteen tai toimittava ko. koelajin kilpailijana kahden viimeisen vuoden aikana.
Rotujärjestöt ja liitot voivat määritellä asian tarkemmin koemuotokohtaisesti.

Tuomareiden pätevyyksien tarkistaminen kuuluu koetoimikunnalle ja kokeen ylituomarille.

2. JATKOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Jatkokoulutustilaisuuksien anominen ja järjestäminen sekä niistä tiedottaminen suoritetaan kohdan III A mukaisesti.

Jatkokoulutuskursseja pyrittäköön järjestämään kaikkialla ko. rodun tai koemuodon harrastusalueella joka vuosi.

Jatkokoulutukseen osallistumisesta annetaan merkintä koetuomarikorttiin tai erillinen todistus.

YLITUOMARIT

I YLITUOMARIEN KOULUTUS JA PÄTEVÖIMISOHJEET

Ylituomarien koulutuksen tarkoituksena on valmistaa päteviä ja vastuustaan tietoisia ylituomareita, pyrkiä yhtenäistämään koe- ja kilpailuarvostelua sekä pitää tuomarikuntaa jatkuvan kehityksen tasalla.

II YLITUOMARIKSI AIKOVALLE ASETETTAVAT YLEISET
VAATIMUKSET

Oltava luonteensa ja arvostelukykynsä puolesta tähän tehtävään sopiva.

Omattava luontaisia taipumuksia ja riittävät fyysiset ominaisuudet ylituomarin tehtävään.

Oltava arvostettu ja kokenut koe- tai kilpailutuomari ja hyvin perehtynyt ko. koemuotoon ja siihen osallistuviin rotuihin. Perehtyneisyyden erityisvaatimukset ja erikoistumiskurssit määrittelevät rotujärjestöt ja -liitot. Hakijan on oltava suorittanut hyväksytysti koetoimitsijakoulutuksen ja sen jälkeen toiminut kokeiden sihteerinä, vähintään kahdella eri ylituomarilla. Lisäansioksi katsotaan toimiminen koetoimikunnan puheenjohtajana tai koetoimikunnan jäsenenä. Kokeneella koetuomarilla tarkoitetaan edellä sellaista henkilöä, joilla on ollut hirvenhaukkukokeiden palkintotuomarikortti vähintään 3 vuotta

On toiminut aktiivisesti harrastamansa koemuodon kouluttajana ja kouluttamallaan koiralla palkinnoille päässeenä koiranohjaajana.

Pystyttävä koetuomarien ja koetoimihenkilöiden koulutukseen.

On suorittanut hyväksytysti koetoimitsijakoulutuksen ja osallistunut useasti kokeiden tai kilpailujen järjestelyvastuuseen.

Täytettävä mahdolliset koemuotokohtaiset lisävaatimukset.

Täytettävä SKL-FKK:n määrittelemät jäsenyysvaatimukset.

III KOULUTUKSEN KOOSTUMINEN

A. Ylituomarikurssin anominen ja järjestämisoikeus
B. Uusien ylituomarien koulutus ja pätevöinti
C. Ylituomarien jatkokoulutus

A. YLITUOMARIKURSSIN ANOMINEN JA JÄRJESTÄMISOIKEUS

Ylituomarikursseja saavat järjestää rotujärjestöt ja -liitot yhteistoiminnassa SKL-FKK:n kanssa. Yhteistyöhön voivat osallistua myös kennelpiirit ja jäsenyhdistykset.

Kurssien järjestämisestä on ilmoitettava määräaikaisilmoituksia noudattaen SKL-FKK:lle ja tiedotettava riittävän ajoissa Koiramme-lehdessä.
Kurssin kouluttajat voidaan nimetä joko järjestäjien esityksen perusteella tai SKL-FKK:n toimesta.

B. UUSIEN YLITUOMARIEN KOULUTUS JA PÄTEVÖINTI

Koulutus jakautuu viiteen (5) vaiheeseen:

1. Rotujärjestön tai -liiton ennakkovalmennus tai erikoistumiskurssit
2. Peruskoulutus SKL-FKK:n toimesta (aluekouluttajat/ylituomarit)
3. Erikoistumiskoulutus rotujärjestöjen tai liittojen toimesta
4. Koearvostelut ja mahdolliset harjoitusarvostelut
5. Ylituomariksi pätevöiminen

 

1.ROTUJÄRJESTÖN TAI LIITON ENNAKKOVALMENNUS TAI
ERIKOISTUMISKURSSIT

Ennen varsinaista ylituomarikoulutuksen alkamista tulee tuomariksi aikovan hankkia ennakkovalmennusta, jonka tarkoituksena on tiedon ja kokemuksen saaminen. Tämä voi tapahtua opiskellen, käyttämällä hyväksi alan kirjallisuutta ja lehtiä sekä keräämällä kaikkea sitä tietoutta ja kokemusta, jota saadaan olemalla mukana kenneltoiminnassa.

Ylituomariksi aikovan tulee osallistua ko. kennelpiirin, rotujärjestön tai -liiton ohjeiden mukaan järjestettyyn ennakkovalmennukseen, erikoistumiskurssiin ja karsintakokeeseen mikäli tällaista ko. koemuodon tai kilpailun osalta järjestetään.

2. PERUSKOULUTUS SKL-FKK:N TOIMESTA

Ylituomariperuskurssi kestää yhden (1) päivän.

Kouluttajina peruskurssilla toimivat SKL-FKK:n nimeämät laajan kenneltietoisuuden omaavat ylituomarit yhdessä aluekouluttajien kanssa.

Ylituomarikoulutukseen hakeutuvien henkilöiden kennelpiirit hyväksyvät jäsenyhdistyksen esityksestä peruskurssille ne henkilöt, jotka täyttävät ylituomariksi aikovalle asetetut yleiset vaatimukset. Vaadittaessa karsintakoetta tulee se olla suoritettuna ennen ylituomarikoulutuksen aloittamista.
Koulutukseen hakeudutaan kirjallisesti käyttäen SKL-FKK:n ylituomarikokelaslomaketta.

Peruskurssilla tulee käsitellä ainakin seuraavia asioita:

- SKL-FKK:n yleiset säännöt ja koeasiapaperit
- koiran rakenne
- koiran luonne ja käyttäytyminen
- tuomarietiikka
- esiintymistaito
- koira ja lainsäädäntö

Peruskoulutuksesta on annettava kirjallinen todistus

3. ERIKOISTUMISKOULUTUS ROTUJÄRJESTÖJEN TA
LIITTOJEN TOIMESTA

Erikoistumiskoulutuksen avulla ylituomarikokelaan tulee saavuttaa sen koemuodon tai kilpailusuorituksen riittävä tuntemus mihin hän on pätevöitymässä ja omaksua käytännöllinen tapa hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tasapuoliseen ja oikeaan lopputulokseen.

Erikoistumiskurssille valitaan rotujärjestöjen tai - liittojen toimesta peruskurssin hyväksytysti suorittaneet henkilöt.

Ylituomarikoulutuksen erikoistumiskoulutus jakaantuu teoreettiseen ja käytännölliseen osaan.

Kouluttajina toimivat rotujärjestöjen, -liittojen tai SKL-FKK:n nimeämät ylituomarit jotka katsotaan riittävän päteviksi ja kokeneiksi mainittuun tehtävään.

Erikoistumiskoulutuksessa käsitellään ainakin seuraavia asioita:

- koe- ja kilpailusääntöjen käytön ja erityispiirteiden yksityiskohtainen
selvittäminen
- ylituomarin ohjesääntö ja toimintaohje
- koetoimitsijaohjeet
- ko. koemuotoa koskevat yleiset säädökset
- ko. koemuodon koeasiapaperit
- kurssin päätteeksi on suoritettava hyväksytysti kirjallinen ja suullinen
loppukuulustelu

Erikoiskoulutuksesta on annettava kirjallinen todistus

4. KOEARVOSTELUT JA MAHDOLLISET HARJOITUSARVOSTELUT

Ylituomarikokelaan on hyväksytysti suoritettava kussakin koe-/kilpailumuodossa erikseen määrätyt harjoitus- ja koearvostelut

Mikäli koearvosteluja vaaditaan, niitä on oltava vähintään kaksi (2) ja ne suoritetaan kennelpiirin, rotujärjestön tai -liiton määräämässä kokeessa vähintään kahdelle kokeneelle ylituomarille
Harjoitus- ja koearvosteluista on annettava kirjalliset todistukset.

5. YLITUOMARIKSI PÄTEVÖIMINEN

Anomuksen tekee tuomarikokelas.

Anomuslomakkeena käytetään samaa SKL-FKK: n ylituomarikokelaslomaketta tarpeellisine liitteineen, jolla koulutukseen hakeuduttiin.

Anomukseen hankitaan lausunto rotujärjestöltä tai -liittolta, joka lähettää sen SKL-FKK:lle.

SKL-FKK pätevöi ylituomarit

Ylituomari katsotaan pätevöidyksi kun hän on saanut siitä tiedon SKL-FKK:lta.

Ylituomarilla on oltava voimassa mahdollinen ko. koemuodon palkintotuomarikortti ja arvosteluoikeus.

C. YLITUOMARIEN JATKOKOULUTUS

1. OSALLISTUMINEN JATKOKOULUTUKSEEN

Ylituomareiden on osallistuttava hänelle suunnattuun jatkokoulutukseen vähintään joka toinen kerta, ja hänen on toimittava tuomarin tai koetoimitsijan tehtävissä tai osallistuttava kokeisiin kilpailijana vähintään kerran kahden vuoden aikana.
Esim: Mikäli rotujärjestö järjestää jatkokoulutusta joka vuosi on ylituomarin osallistuttava koulutukseen vähintään joka toinen vuosi.

Kennelpiirin, rotujärjestöjen ja -liittojen on valvottava, että ylituomari on osallistunut jatkokoulutukseen rotujärjestön tai -liiton vaatimusten mukaan ennen kuin hänelle annetaan uusi ylituomaritehtävä

2. JATKOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Ylituomarien jatkokoulutusta saavat järjestää kennelpiirit, rotujärjestöt ja -liitot yhteistoiminnassa keskenään

Jatkokoulutustilaisuuksista on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen tilaisuutta Koiramme-lehdessä (SPKL Palveluskoirat lehdessä).

Kurssille osallistumisesta annetaan todistus.

IV YLITUOMARIOIKEUKSIEN PERUUTTAMINEN

SKL-FKK voi poistaa ylituomarioikeudet tai peruuttaa arvosteluoikeudet henkilöltä, joka todetaan tehtäväänsä epäpäteväksi ja joka ei enää täytä kohdan II vaatimuksia (yleiset vaatimukset).

SKL-FKK voi peruuttaa arvosteluoikeudet kennelpiirin, rotujärjestön tai liiton esityksestä henkilöltä, joka ei täytä jatkokoulutusvelvoitettaan ja toimintavaatimusta (kohta C 1).

Mikäli ylituomarille ollaan esittämässä kurinpidollisia toimenpiteitä voi SKL-FKK pidättää arvosteluoikeudet asian käsittelyn ajaksi.

SKL-FKK voi palauttaa arvosteluoikeudet pidättämisesityksen tekijän perustellusta esityksestä.

Liite 6

KENNELPIIRIEN NUMEROINTI

Etelä-Hämeen Kennelpiiri ry 01
Etelä-Pohjanmaan Kennelpiiri ry 02
Helsingin Seudun Kennelpiiri ry 19
Kainuun Kennelpiiri ry 03
Keski-Pohjanmaan Kennelpiiri ry 04
Keski-Suomen Kennelpiiri ry 05
Kymenläänin Kennelpiiri ry 06
Lapin Kennelpiiri ry 07
Lounais-Suomen Kennelpiiri ry 08
Pohjois-Hämeen Kennelpiiri ry 09
Pohjois-Karjalan Kennelpiiri ry 10
Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiiri ry 11
Pohjois-Savon Kennelpiiri ry 12
Salpausselän Kennelpiiri ry 13
Satakunnan Kennelpiiri ry 14
Suur-Savon Kennelpiiri ry 15
Uudenmaan Kennelpiiri ry 16
Vasa Kenneldistrikt-Vaasan Kennelpiiri rf 17
Älands Kenneldistrikt rt 18

Liite 7

SKL-FKK:NMÄÄRÄAIKAISILMOITUKSET

Hyväksytty SKL-FKK:n valtuustossa 8.5.1997
Voimassa alkaen 1.1.1998

B. KOETOIMINTA

1. SKL-FKK:LTA ANOTTAVAT KOKEET

1.1. KOTIMAISTEN ROTUJEN VALTAKUNNALLISET OTTELUT

Kotimaisten rotujen valtakunnalliset ottelut ja niiden valintakokeet anotaan otteluiden ja niiden valintakokeiden sääntöjen mukaisesti. Anomusten käsittelyaikataulu on seuraava:

ANOMUS KENNEL-PIIRILLÄVIIMEISTÄÄN ANOMUS ROTUJÄRJESTÖLLÄVIIMEISTÄÄN ANOMUSKENNEL-LIITOSSAVIIMEISTÄÄN

OTTELUT VALINTA-KOKEET 31.12.31.1 31.1.28.2 30.430.4

Kilpa-, Haukku- ja Hirvenhaukut-ottelu ovat SKL-FKK:n otteluita, joissa järjestelyvastuu on kennelpiireillä. Suomen Ajokoirajärjestö ja Suomen Pystykorvajärjestö ovat laatineet valtakunnallisten otteluiden ja niiden valintakokeiden järjestämisvuorottelun ja vastaavat rotukohtaisesti säädetystä toteutuksesta sekä tiedottavat siitä ennen anomisajan loppumista järjestämisvastuussa olevalle kennelpiirille.
Vuorottelulista on lopussa erillisenä liitteenä.

1.2. MUUT SM-KOKEET JA MAAOTTELUT

KOKEEN PITOAIKA ANOMUS KENNELPIIRIL-LÄ VIIMEIS-TÄÄN ANOMUS ROTUJÄR-JESTÖLLÄVIIMEISTÄÄN ANOMUSKENNELLII-TOSSAVIIMEISTÄÄN
1.1.-30.4. . 30.4. 30.5. 30.9.
1.5.-31.7. 31.8. 30.9. 31.1.
1.8.-31.12. 31.12. 31.1. 30.4.

Tämä on yleisohje. Näin menetellään, ellei SKL-FKK:n hyväksymä ko. kilpailun sääntö toisin määrää. Asianomaisen rotujärjestön tulee tiedottaa tapahtumasta ennen anomisajan päättymistä sille kennelpiirille, jonka alueella koe tai ottelu on suunniteltu järjestettäväksi.

1.3. KANSAINVÄLISET KOKEET

Kansainväliset kokeet anotaan kohdan 1.2 mukaisesti, mutta kuitenkin viimeistään 6 kk ennen kokeen pitoa.
Luvan myöntää FCI.

2. KENNELPIIREILTÄ ANOTTAVAT KOKEET

Muut kuin kohdassa 1. mainitut kokeet.
Kokeet anotaan siltä kennelpiiriltä, jonka alueella kokeet pidetään. Kennelpiirit ovat velvollisia toimittamaan ilmoituksen hyväksymistään kokeista SKL-FKK:lle.

KOKEEN PITOAIKA ANOMUS KENNELPIIRILLÄVIIMEISTÄÄN ILMOITUS KENNELLIITOSSAVIIMEISTÄÄN
1.1.-30.4. 30.8. 30.9.
1.5.-31.7. 31.12. 31.1.
1.8.-31.12. 31.3. 30.4.

8. KOEANOMUSTEN LÄHETTÄMINEN

Koeanomukset lähetetään sille kennelpiirille, jonka alueella kokeet järjestetään.
Palveluskoiraliitolle ja Vinttikoiraliitolle lähetetään niiden hyväksyttäväksi kuuluvat koeanomukset.

Hyväksytyt kokeet ilmoitetaan Koiramme-Våra hundar lehdessä. Kokeet, joita ei ole hyväksytty tai joihin on tehty muutoksia, ilmoitetaan kokeen anojalle hyvissä ajoin.

9. KOEPÖYTÄKIRJAT

Järjestävä yhdistys lähettää tarkastetut tulokset ja koepöytäkirjat sille kennelpiirille, jonka alueella kokeet on järjestetty viikon kuluessa kokeen päättymisestä. Kennelpiiri lähettää tulokset kahden viikon kuluessa SKL-FKK:lle. Vastaavasti toimitaan kun tulokset lähetetään Palveluskoiraliitolle ja Vinttikoiraliitolle.

10. RIISTANHOITOPIIRIEN LUVAT KOIRIEN IRTIPITÄMISEKSI
KOKEISSA JA KOIRIEN KOULUTTAMISESSA

Lähtökohta Metsästyslaki 51 ja 52 §.

1.3.-19.8. välisenä aikana tarvitaan metsästyslain 52 §:n mukainen riistanhoitopiirin lupa koiran irtipitämiseksi tai sen kouluttamiseksi sellaisissa kokeissa tai harjoituksissa, jossa koiraa ei voida välittömästi kytkeä kokeen tai harjoituksen aikana.

Ohjeisto:

Lupia voidaan myöntää vain kokeisiin, jossa riistaeläimiä ei häiritä niiden
lisääntymisaikana. Toisin sanoen koemuodon tulee olla sellainen, ettei kyseistä häirintää tapahdu. Tämä määrittely saattaa tulla vastaan jos joku hakee lupaa kanakoirien metsä-, kenttä- tai erikoiskokeita varten maalis- huhtikuulle.
Lupia koirien irtipitämiseksi koirakokeissa myönnetään vain Kennelliiton hyväksymiin koemuotoihin.

Työmäärän helpottamiseksi on syytä myöntää kokeita koskevat luvat kootusti kennelpiirien kautta tulevilla yhteishakemuksilla.

Koirien koulutusta varten luvat hakee pääsääntöisesti metsästysseura jäsentensä puolesta. Mikäli hakijana on yksittäinen koiranomistaja, on häneltä syytä pyytää selvitys koulutusalueen metsästysoikeuden haltijan suostumuksesta alueen käyttöön.

Luettelo niistä koirakokeista, joihin riistanhoitopiiri voi myöntää
ML 52 §:n mukaisen luvan koirien irtipitämiseen 1.3.-19.8.

Palveluskoirat
- viestikoe
- muissa palveluskoirien koemuodoissa koirat ovat kytkettyinä tai
kytkettävissä, eivätkä tarvitse lupia

Kanakoirat
- vesi- ja jälkityökoe
- metsäkoe, kenttäkoe
- tunturikokeet (Enontekiö, Inari, Utsjoki) lupa ajalle 1.4.-19.8
- kanakoirien erikoiskokeet

Muut lintukoirat
- noutajien taipumuskoe
- noutajien metsästyskoe
- spanieleiden taipumuskoe

Luolakoirat
- luolakoirien vesikoe

Sellaisissa koirakokeissa, jotka pidetään ajalla 20.8 - 28.2., ei tarvita riistanhoitopiirin lupia koirien irtipitämiseksi.

Hirvikoirakokeet eivät kuulu piirin lupaharkintaan. ML 52 §:n mukaan hirvikoiria voidaan kouluttaa ja kokeita pitää vain 20.8. - 31.12. välisenä aikana.

Luvan ehdot myönteisessä päätöksessä

Luvan saaja vastaa siitä, että metsästyslain ja -asetuksen säädöksiä sekä tämän päätöksen ehtoja noudatetaan koirien koulutuksessa / kokeissa.

Koirien koulutuksessa / kokeissa ei ole lupa poiketa riistaeläinten rauhoitusajoista, eikä rauhoitettuja riistaeläimiä saa häiritä.

Tästä luvasta on ilmoitettava paikallisen poliisipiirin päälikölle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Mikäli väärinkäytöksiä esiintyy voidaan lupa peruuttaa.

C. ANOMUKSET KURSSI- JA KOULUTUSTILAISUUKSISTA

Kurssianomukset käsittelee kennelpiiri. Myöntämistään kursseista kennelpiiri lähettää
tiedon SKL-FKK:lle. Kennelpiirin ja rotujärjestön kursseista anomukset lähetetään SKL-FKK:lle vähintään kolme kuukautta ennen kurssin alkamista. Anomusten tulee olla kennelpiirillä vähintään neljä kuukautta ennen kurssin alkua.

Rotujärjestö lähettää ilmoituksen järjestämistään kursseista sille kennelpiirille jonka alueella kurssi järjestetään. Yhdistykset voivat edellä mainituista määräajoista poiketen järjestää yksinomaan omille jäsenilleen tarkoitettua koulutusta tarpeen mukaan.

G. MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN

Kennelliiton hallitus voi erityisistä syistä poiketa tämän säännön määräyksistä.

Liite 8

TUTKAPANNAN JA TEKNISTEN APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖOHJEET YLEISISSÄ HIRVENHAUKKUKOKEISSA, JOIHIN SAAVAT OSALLISTUA KAIKKI HIRVIKOIRARODUT
1. Tutkan käyttö (perinteinen radiosignaaliin -, tai satelliittinavigointiin perustuva, GPS ) on kaikissa yleisissä hirvenhaukkukokeissa vapaa, mutta koe pyritään suorittamaan ilman teknisiä apuvälineitä.
2. Jos on kokeen aikana tutkapanta käytössä, niin ryhmätuomarilla on oikeus vastaanottimen käyttöön.
3.Tutkan käytöstä on tehtävä merkinnät maastokorttiin sekä koirakohtaiseen pöytäkirjaan haun ja hirvityöskentelyn aikana.
4. Tutkaa tai muita teknisiä apuvälineitä ei saa käyttää apuna arvosteluun vaikuttavan etäisyyden arvioinnissa. Ns. haukunilmaisimen näyttöä ei hyväksytä arvostelun perustaksi, eikä GPS-tutkan ilmoittamia matkoja hyväksytä arvosteluun.
5. Tutkaa voidaan käyttää kokeen aikana koiran liikkumisen tarkkailuun ja tarvittaessa etsimiseen. Jos koiraa joudutaan kokeen aikana etsimään merkitään maastokorttiin ja koirakohtaiseen pöytäkirjaan etsimiskertojen lukumäärä. Tutkan käyttökerta on aina kun tutkalla aletaan etsiä koiraa, käyttöönoton ja koiran löytymisen välillä voi olla useampia yksittäisiä tutkauksia enemmänkin mutta ne luetaan yhteen käyttökertaan kuuluviksi kunnes koira on löytynyt. Mikäli tutkaa joudutaan esim. poikkeuksellisten olosuhteiden takia käyttämään useita kertoja, tulee syy merkitä huomautuksia ja lisätietoja kohtaan.
6. La- puhelimen tai muun kannettavan puhelinlaitteen käyttö on kokeen aikana kiellettyä Sähköpannan tai vastaavan apulaitteen käyttö tai kiinnittäminen koiran mukaan on kokeessa kielletty. Tutkan tai muun apulaitteen avulla toimivien koeryhmään kuulumattomien avustajien käyttö on kokeessa kielletty.
7. Tutkan toimimattomuus tai tutkasta muutoin johtuva koe-erän epäonnistuminen ei oikeuta arvostelun muuttamiseen.
8. Teknisten apuvälineiden käytöstä omissa valinta- ja mestaruuskokeissa päättää kukin rotujärjestö itse
9. Ohjeitten vastainen käyttö tai arvostelu alistetaan SKL- FKK: n kurinpitolautakunnalle ohjeena kahden (2) vuoden koe- ja kilpailukielto.
10. Tarvittaessa rotujärjestöjen hallitukset sopivat teknisten apulaitteiden käytöstä keskenään muutokset vahvistetaan hirvenhaukkukokeen sääntöjen 16 § määräämällä tavalla

Liite 9

TUNNISTUSMERKINNÄN TARKASTAMINEN NÄYTTELYISSÄ, KOKEISSA JA KILPAILUISSA 1.1.2001 alkaen

1.1.2001 alkaen tunnistusmerkintä (joko Indexel- tai Datamars-mikrosiru tai tatuointi) on pakollinen Kennelliiton virallisissa näyttelyissä, kokeissa ja kilpailuissa. Mikäli koira on merkitty 1.1.2001 jälkeen jollain muulla kuin Indexel- tai Datamars-mikrosirulla, on sen mukana oltava lukulaite, jolla siru voidaan lukea.

Tunnistusmerkintä on samalla tavalla pakollinen kaikille virallisiin näyttelyihin, kokeisiin tai kilpailuihin osallistuville koirille kuin voimassa olevat rokotuksetkin. Niissä ilmoituksissa, joissa mainitaan rokotusmääräykset, tulee myös olla maininta tunnistusmerkinnän pakollisuudesta sekä siitä, että koiran rekisterikirja on oltava näyttelyssä mukana tarkastusta varten. Ilmoittaessaan koiran näyttelyyn/kokeisiin/kilpailuihin omistaja sitoutuu noudattamaan näitä ohjeita.
Tunnistusmerkinnät tarkastaa tapahtuman järjestäjä pistokokein.
Tunnistusmerkinnän olemassaolo tarkastetaan ensisijaisesti koiran rekisteritodistuksesta.
Koiran tunnistusmerkintä tarkastetaan ennen arvostelua/suoritusta.

Jos tarkastuksessa löytyy koiria, joita ei ole tunnistusmerkitty, tulee järjestäjän sulkea kyseinen koira pois tästä näyttelystä, kokeesta tai kilpailusta. Tämä tehdään näyttelytoimikunnan edustajan tai kokeen/kilpailun ylituomarin toimesta.

Epäselvä tatuointi tai toimimaton siru ei estä koiran osallistumista. Sellaisissa tapauksissa koiran omistajaa pyydetään huolehtimaan siitä, että koira tunnistusmerkitään uudelleen, ja uudesta merkitsemisestä toimitetaan todistus näyttelyn, kokeen tai kilpailun järjestäjälle kuukauden sisällä tapahtumasta.

Kennelpiireille toimitetuilla mikrosirujen lukulaitteilla pystytään lukemaan myös ns. vanhan standardin mukaisia Indexel tai Datamars mikrosiruja.

Liite 10

SKL-FKK:N ROKOTUSMÄÄRÄYKSET

PENIKKATAUTI :

Koiran oltava rokotettu penikkatautia vastaan vähintään 2 kertaa ja tehosteesta tulee olla kulunut vähintään 2 viikkoa. Alle vuoden ikäisen koiran rokotus on voimassa vuoden. Yli vuoden ikäisen koiran rokotus on voimassa 2 vuotta, eikä vaadi varoaikaa. Mikäli koiran rokotus on vanhentunut tulee se uusia vähintään 2 viikkoa ennen näyttelyä tai koetta.

RAIVOTAUTI :

Koiran ensimmäisestä rabies-rokotuksesta tulee olla kulunut vähintään 2 viikkoa, jotta koira saa osallistua näyttelyihin tai kokeisiin. Raivotautirokotus on voimassa yhden vuoden, mikäli se on annettu alle vuoden ikäiselle koiralle.
Raivotautirokotus on voimassa kaksi vuotta, mikäli koira on rokotushetkellä täyttänyt yhden vuoden. Mikäli koiran raivotautirokotus on vanhentunut, tulee se uusia viimeistään kaksi viikkoa ennen näyttelyä tai koetta (kahden viikon varoaika).

Huom! Ulkomailta tulevilla koirilla raivotautirokotus ei saa olla vuotta vanhempi eikä 30 vrk tuoreempi.

Liite 11

OHJE KOETOIMITSIJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ
Hyväksytty SKL-FKK.n hallituksessa 3.6.1997.

 

1.1. 2000 alkaen on jokaisen kokeen koetoimikunnassa oltava pätevöity koetoimitsija.

Koetoimitsijakoulutuksen järjestäminen:
Osa 1 Kennelliiton yleinen osa 1 päivä
Osa 2 koemuotokohtainen osuus koemuotokohtaisesti

Kennelpiirit ja rotujärjestöt saavat järjestävää koetoimitsijakoulutuksen 1 osan. Kurssin toteutuksesta vastaa aina kennelpiirin aluekouluttaja.

Koemuotokohtainen osa järjestetään SKL-FKK:n tai rotujärjestön koulutusohjeen mukaisesti. Järjestäjänä toimii kennelpiiri, rotujärjestö tai kennelpiirin jäsenyhdistys.
Rotujärjestöjen on toimitettava koemuotokohtaiset koulutusohjelmat SKL-FKK:n vahvistettavaksi.
Kouluttajan on oltava kyseisen koemuodon kokenut tuomari tai ylituomari.

Koetoimitsijakurssin anominen:
Osa 1 anotaan aina sen kennelpiirin hallitukselta, jonka alueella kurssi järjestetään.
Osa 2 anotaan aina sen kennelpiirin hallitukselta, jonka alueella kurssi järjestetään. Palveluskoirakokeiden osalta kurssit anotaan Palveluskoiraliitolta ja vinttikoirakokeiden osalta Vinttikoiraliitolta.

Koetoimitsijan pätevöiminen:
Kennelpiiri pätevöi koetoimitsijat jäsenyhdistyksen anomuksesta kun kurssin molemmat osat on hyväksytysti suoritettu.
Palveluskoirakokeiden osalta pätevöinnin suorittaa Palveluskoiraliittoja vinttikoirakokeiden osalta Vinttikoiraliitto.
Koetoimitsijan on oltava SKL-FKK:n jäsen. Todistukseksi pätevöinnistä henkilö saa koetoimitsijakortin sekä toimitsijakortin. Toimitsijakortti on määräajan (4 v) voimassa. Toimitsijakortti on samalla vapaapääsykortti näyttelyihin ja kokeisiin.
Kennelpiiri, Palveluskoiraliitto tai Vinttikoiraliitto uusii jäsenyhdistyksensä esityksestä määräaikaisen toimitsijakortin.
Toimitsijakoulutuksen käyminen on edellytys ylituomarikoulutukseen pääsemiseksi.

Kennelpiirit, Palveluskoiraliitto ja Vinttikoiraliitto pitävät rekisteriä pätevöimistään koetoimitsijoista.