Suomen Laikajärjestö ry

Finska Laikaklubben

  • Suurenna fontin kokoa
  • Fontin oletuskoko
  • Pienennä fontin kokoa

Linnunhaukkukokeen säännöt

Hyväksytty Kennelliiton valtuuston kokouksessa 17.05.2007

1 § KOKEIDEN TARKOITUS

Kokeiden tarkoituksena on kehittää jäljempänä mainittujen koirarotujen käyttökelpoisuutta linnunmetsästyksessä ja saada tietoa jalostusta varten, pitää linnunmetsästys korkeatasoisena koiraurheiluna, kehittää lajin harrastajien yhteistoimintaa sekä tarjota mahdollisuus kilpailla näiden koesääntöjen pohjalta.

2 § KOELAJIT

Linnunhaukkukokeet ovat joko yleisiä, yhdistysten jäsenten välisiä kokeita ja kilpailuja tai rotukohtaisia kokeita ja kilpailuja, joihin osallistumisesta määrätään erillisellä Suomen Kennelliitto ry:n, (josta jäljempänä käytetään nimitystä Kennelliitto) hallituksen vahvistamalla säännöllä tai ohjeella.

3 § OSALLISTUMISOIKEUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Kokeisiin saavat osallistua kotimaiset Kennelliiton hyväksymässä näyttelyssä laatuarvostelussa palkitut tai ulkomaiset FCI:n hyväksymän kenneljärjestön hyväksymässä näyttelyssä palkitut ulkomaiset suomenpystykorvat, karjalankarhukoirat, pohjanpystykorvat ja laikat. Avoimeen luokkaan saa osallistua koira, jonka joku edellä mainituista kenneljärjestöistä on rekisteröinyt, vaikka koiraa ei ole palkittu näyttelyssä.
Kokeisiin ei saa osallistua
-sairas tai vammautunut koira
-kiimainen narttu
-kantava narttu 30 vuorokautta ennen synnytystä ja 42 vuorokautta synnytyksen jälkeen
-koira, joka ei täytä Kennelliiton voimassa olevia rokotus-, tunnistusmerkintä-ja antidoping määräyksiä.

Vastaava koetoimitsija ja ylituomarit tarkastavat koiran osallistumisoikeuden. Koetoimikunnalla on oikeus rajoittaa osallistuvien koirien lukumäärää kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti, jos koejärjestelyt niin vaativat. Rajoittamistapa tulee ilmetä koeanomuksessa. Koiranomistajille ilmoitetaan kokeeseen pääsystä viimeistään ilmoittautumisajan päättyessä.

4 § JÄÄVIYDET

Käytetään kulloinkin voimassa olevaa Kennelliiton yleistä sääntöä. (SKL-FKK:n yleinen jääviyssääntö koskien näyttelyitä, kokeita ja kilpailuja, liite).

5 § JÄRJESTÄMISLUVAN MYÖNTÄMINEN

Näitä sääntöjä noudatetaan FCI:n, Kennelliiton hallituksen ja kennelpiirien myöntämissä kokeissa. FCI myöntää kansainväliset kokeet. Kennelliiton hallitus myöntää Suomen Pystykorva­järjestön esityksestä valtakunnalliset mestaruuskilpailut, niiden valintakokeet ja maaottelut. Kennelpiirit myöntävät yleiset ja jäsentenväliset kokeet.

6 § KOELUVAN ANOMINEN

6.1 Luvan anoja ja järjestelyvastaava Kokeiden toimeenpanoluvan anoo järjestävä yhdistys, jonka pitää olla Kennelliiton jäsen. Rotujärjestön /-järjestöjen jäsenyyttä pidetään suotavana. Kokeen järjestelyistä huolehtii järjestävän yhdistyksen nimeämä koetoimikunta.

6.2 Anomisen määräaika Kokeet on anottava kulloinkin voimassa olevien Kennelliiton määräaikailmoitusten mukaan.

6.3. Anomuksen sisältö Koeanomuksessa on mainittava: -järjestävä yhdistys, koemuoto, kokeen luonne ja osanottorajoitukset -koeaika ja -paikka -kilpailuluokat -osanottomaksun suuruus sekä kenelle ja mihin mennessä ilmoittautuminen ja osanottomaksu suoritetaan -tehtävään suostunut ylituomari ja hänen varamiehensä -vastaava koetoimitsija.

6.4. Anomus osoitetaan Anomus osoitetaan aina sen kennelpiirin hallitukselle, jonka alueella koe järjestetään. Jäljennös koeanomuksesta toimitetaan järjestävän yhdistyksen kotipaikan mukaiselle kennelpiirille.

6.5. Kokeesta ilmoittaminen/tiedottaminen Kennelpiirit toimittavat myöntämistään virallisista kokeista listan Kennelliiton määräaikaisilmoitusten mukaisesti julkaistavaksi Koiramme -lehdessä. Kokeen kilpailun järjestäjä voi omatoimisesti tiedottaa kokeesta/kilpailusta.

7 § KOKEEN SIIRTO TAI PERUUTUS

Käytetään kulloinkin voimassa olevaa Kennelliiton yleistä sääntöä. (SKL-FKK:n yleinen kokeiden ja kilpailujen ajankohdan siirto tai peruuttaminen) Liite 2.

8 § YLITUOMARI JA HÄNEN VARAMIEHENSÄ

Myöntäessään linnunhaukkukokeen kennelpiiri nimeää samalla ylituomarin ja hänelle varamiehen. Järjestävä yhdistys voi tehdä näistä myös koeanomuksessaan esityksen. Ylituomarin ja hänen varamiehensä tulee olla Kennelliiton hyväksymiä linnunhaukku­kokeiden ylituomareita sekä Kennelliiton ja rotujärjestön jäseniä. Ulkomaalaisen ylituomarin tulee olla Kennelliiton ja rotu­järjestön hyväksymä, näillä säännöillä pätevöity sekä koti­maassaan FCI:n hyväksymän kenneljärjestön jäsen. Koirien arvostelua koskevat määräykset ja muut toimintaohjeet ylituomarille määritellään tarkemmin näihin sääntöihin liittyvissä erillisissä ohjeissa.

9 § PALKINTOTUOMARIT

Kokeeseen ilmoittautuneen kotimaisen koiranomistajan tulee nimetä ylituomarin käyttöön palkintotuomari. Myös koetoimikunta voi nimetä palkintotuomareita ylituomarin käyttöön. Palkintotuomarin on oltava Kennelliiton tai rotu­järjestön (Suomen Pystykorvajärjestö tai Suomen Laikajärjestö) jäsen. Ulkomaalaisen palkintotuomarin tulee olla näillä tai muilla yhtenevillä koesäännöillä pätevöity sekä kotimaassaan FCI:n hyväksymän kenneljärjestön jäsen. Koirien arvostelua koskevat määräykset ja muut palkintotuomarin toimintaohjeet määritellään tarkemmin näihin sääntöihin liittyvissä ohjeissa.

10 § ILMOITTAUTUMINEN KOKEESEEN JA SIITÄ POIS JÄÄMINEN

10.1. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään 5 vuorokautta ennen koetta.

10.2. Jälki-ilmoittautuminen Koetoimikunnalla on oikeus hyväksyä myös jälki­ilmoittautumisia ja se voi periä niistä kaksinkertaisen osanottomaksun.

10.3. Poisjääminen Koetoimikunnalle on ilmoitettava poisjääminen ja poisjäämisen syy hyvissä ajoin ennen kokeen alkua. Osanottomaksua ei palauteta ilman pätevää syytä. Pätevänä syynä poisjäämiseen pidetään esim. koiran alkanutta kiimaa sekä koiran tai koiranohjaajan sairautta.

11 § KOE-ERÄN ALOITTAMINEN JA LOPETTAMINEN, KOKEEN KULKU SEKÄ KESKEYTTÄMISEN SYYT

Kunkin kilpailijan on aloitettava koe-erä palkintotuomarin
määräämässä paikassa ja määräämänä aikana.
Palkintotuomari määrää myös yleisen kulkusuunnan sekä kaikki
asiat maastossa näiden sääntöjen ja ohjeiden mukaan.

Koiranohjaajalla on oikeus esittää palkintotuomarille kohtuullisia
toivomuksia mm. kulkusuuntaa koskevissa asioissa sekä ohjata
koiraa ja kieltää sitä virheistä kuitenkaan koetta häiritsemättä.
Palkintotuomarin on ilmoitettava selvästi koiranohjaajalle koe-
erän alkaminen ja päättyminen sekä koe-erän katkaisu ja
uudelleen aloittaminen. Koiran kunkin työskentelyn päättyessä
palkintotuomari esittää lyhyen tulkintansa tapahtuneesta.

Koiranohjaaja saa kytkeä ja irrottaa koiran vain palkintotuomarin
käskystä tai luopuessaan kokeesta, koiran joutuessa luvattomalle
alueelle tai ilmeiseen vaaraan.

Jos koiranohjaaja luopuu kokeesta, on hänen ilmoitettava siitä
maastossa heti palkintotuomarille tai muualla luopuessaan
ensisijaisesti ylituomarille. Samalla on ilmoitettava luopumisen
syy. Ohjaaja saa jaloitella koiraansa ennen kokeen alkua.

Keskeyttämisen syyt

Suljettu. Sulkeminen johtuu aina koirasta tai sen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Sulkemiseen asti koiran työskentely arvostellaan, rastitetaan ja annetaan pisteet, mutta koira ei saa palkintosijaa, loppupisteitä eikä sijoitusta.

Hylätty, Suoritus hylätään muista syistä, esim. tutkan käyttö. Koiran työskentelyä ei arvostella ollenkaan.

Luopui, Ohjaaja luopuu. Luopumiseen asti koiran työskentely arvostellaan, rastitetaan ja annetaan pisteet, mutta koira ei saa palkintosijaa, loppupisteitä eikä sijoitusta.

Keskeytetty, Palkintotuomari keskeyttää koiran koesuorituksen esim. sairastumisen tai loukkaantumisen vuoksi tai koira joutuu vaaran. Koiran suoritus keskeyttämiseen asti arvostellaan, rastitetaan ja annetaan pisteet. Ansaitut pisteet tulevan koiran hyväksi sen lopullisena tuloksena. Koiralle annetaan myös palkintosija, loppupisteet sekä sijoitus.

12 § KILPAILULUOKAT

Koirat kilpailevat joko avoimessa luokassa AVO tai voittajaluokassa VOI. Voittajaluokassa kilpailevat ne koirat, jotka ovat saaneet aikaisemmin avoimen luokan ensimmäisen palkinnon.

13 § MAASTOJEN ARPOMINEN

Koirien koemaastot arvotaan ennen kokeen alkua, sen jälkeen kun tuomarit on arvottu tai ylituomari on määrännyt heidät koemaastoihin. Mikäli arvottu tuomari on jäävi tehtäväänsä, on ylituomarilla oikeus tarvittaessa järjestää tuomarit koirittain.

14 § KOE-ERÄ / SUORITUSAIKA

14.1. Koe-erän pituus ja erän jatkaminen

Koe-erän pituus on tasan neljä (4) tuntia. Koko koeajan tulee pyrkiä lintutyöskentelyyn.

Mikäli koira vielä koe-erän umpeuduttua ottaa jatkuvasti uusintahaukkuja samasta linnusta tai parvesta, katkaistaan koe­erä koiranomistajan harkitsemana ajankohtana. Mikäli koe-erää jatketaan siitä syystä, että koira on lintutyöskentelyssä, on tämä aina todettava. Koira on lintutyöskentelyssä silloin, kun se on löydön jälkeisessä seuraamisessa, ensi-tai uusintahaukulla tai niiden jälkeisessä seuraamisessa. Itse löytö on tapahduttava koe-erän aikana. Koeaikana tapahtunut löytö ja sen seurauksena kyselevä haukku, joka on jatkunut yli koeajan sallitaan, jos se johtaa hyväksyttyyn haukkuun.

14.2. Siirtyminen ja koe-erän katkaisu Siirtymänä voidaan pitää esim. suuren hakkuuaukon tai suoalueen ylitystä. Tällaisen alueen tulee olla siirtymissuunnassa ainakin 0,5 ... 1 kilometrin pituinen maastosta riippuen ja siirtymisajan tulee olla vähintään kymmenen (10) minuuttia. Siirtymiseen käytettävä aika vähennetään koeajasta. Siirtyminen suoritetaan koira kytkettynä. Siirtymisaika alkaa koiran kytkemisestä ja päättyy uuteen irtilaskuun. Koe-erä voidaan katkaista siirryttäessä koealueelta toiselle tai häiritsevän esteen johdosta.

15 § KOIRAN LOUKKAANTUMINEN

Koe-erä keskeytetään koiran loukkaannuttua.

16 § KOHTUUTON HÄIRIÖ KOKEEN AIKANA

Häiritsevä este Häiritsevänä esteenä voidaan pitää olosuhteista riippuen mm. irtokoiraa, joka häiritsee kokeen kulkua, alueella käyvää jänisajoa sekä hirvenmetsästystä, sään muuttumista erittäin epäedulliseksi tai muuta sellaista seikkaa, että oikeudenmukaisuus vaatii kokeen keskeyttämistä joksikin aikaa. Ratkaisu häiritsevän esteen hyväksymisestä on viime kädessä ylituomarilla.

Häiritsevän esteen lakattua vaikuttamasta koe-erää jatketaan kyseisessä maastossa tai asian niin vaatiessa uudessa maastossa.

17 § ARVOSTELUASTEIKKO, SUORITUKSEN HYLKÄÄMINEN JA PALKINTOSIJAAN OIKEUTTAVAT PISTEET

Koiran arvostelu suoritetaan seuraavia ansio-ja virhepiste­

asteikkoja käyttäen.
A. Ansiopisteet
1. Hakutyöskentely 0 – 25 p.
1.1. Haku 0... 10 p
1.2. Löytökyky 0... 15 p.
2. Haukkutyöskentely 0...35 p.
2.1. Merkintä 0... 10 p
2.2. Äänenanto 0... 5 p
2.3. Pysyttäminen 0... 20 p
3. Ensihaukkujen saanti löydöistä 0...10 p.
4. Seuraaminen ja uusintahaukut 0...20 p.
4.1. Seuraaminen 0... 10 p
4.2. Uusintahaukut 0... 10 p
5. Puustalöytö 0...5 p.
6. Lisäansiot 0...5 p.

 

 

 

 

 

 

 

 




Yhteensä 0...100 p.

B. Virhepisteet

1                                        Liikaherkkyys 0... 10 p.
2                                        Haukun jättäminen 0... 10 p.
3                                        Muu koetta häiritsevä työskentely 0... 10 p.  
                                                                                Yhteensä 0... 30 p.

 

C. Suorituksen hylkääminen Koira suljetaan kokeesta, jos se ansiopisteiden kohdista 1.1. tai 4.1. saa nolla (0) pistettä tai jos mikä tahansa koiran virheistä on kymmenen (10) pisteen arvoinen.

D. Palkintosijaan oikeuttavat pisteet

Palkintosija 1. 2. 3.
Avoimessa luokassa 70 60 45
Voittajaluokassa 75 65 50

 


 

18 § PALKINTOTUOMARIN ANTAMIEN PISTEIDEN MUUTTAMINEN

Palkintotuomari on velvollinen antamaan ylituomarille arvostelukorttinsa asiallisesti täytettynä sekä suullisesti selostaman kokeen kulun. Yituomarilla on oikeus ja velvollisuus selostuksen kuultuaan ja palkintotuomarin kanssa neuvoteltuaan muuttaa tarvittaessa palkintotuomarin tulkintoja koetapahtumista sekä näin myös arvostelupisteitä näiden sääntöjen perusteella. Ylituomarilla on myös oikeus muuttaa pisteitä saadakseen arvostelu yhtenäiseksi kaikkien koesuoritusten osalta. Mikäli ylituomari muuttaa merkittävästi palkintotuomarin tulkintaa koetapahtumista, on ylituomarin velvollisuus ilmoittaa muutoksesta heti koiranohjaajalle.

19 § VIRHEIDEN KORJAAMINEN

Kennelpiirien, rotujärjestöjen ja Kennelliiton tulee korjata koetuloksissa todetut taulukko-ja laskuvirheet.

20 § KOKEIDEN TULOKSET

20.1. Tulosten tarkastus Kokeen sihteeri tarkastaa kaikki laskelmat ja huolehtii tulosten merkitsemisestä Kennelliiton koepöytäkirjalomakkeelle sekä linnunhaukkukokeen koirakohtaisille lomakkeille ja jättää ne viipymättä ylituomarin tarkastettaviksi. Ylituomarin on vahvistettava lomakkeet ja tulokset allekirjoituksellaan.

20.2. Tulosten lähettäminen Koetoimikunnan on lähetettävä ylituomarin tarkastamat ja vahvistamat koepöytäkirjat sekä koirakohtaiset pöytäkirjat viikon kuluessa kokeen päättymisestä koeluvan myöntäjälle. Kennelpiirin on lähetettävä Kennelliitolle ja rotujärjestöille kuuluvat pöytäkirjojen kappaleet kahden viikon kuluessa kokeen päättymisestä.

21 § ERITYISMÄÄRÄYKSET JA ERILLISOHJEET

Yksityiskohtaisina erityismääräyksinä käsitellään kokeessa hyväksyttävät riistalinnut, uusintahaukut pyylle ja parvityöskentely. Kokeen suorittaminen ja koirien arvostelu perustuu yksityiskohtaisiin määräyksiin, joiden perusteella arvostellaan koiran hakutyöskentely, haukkutyöskentely, ensihaukkujen saanti löydöistä, seuraaminen ja uusintahaukut, puustalöytö sekä mahdolliset lisäansiot. Virheellisinä suorituksina määritellään liikaherkkyys, haukun jättäminen ja muu koetta häiritsevä työskentely. Yksityiskohtaisia määräyksiä täydentävät niitä koskevat pistetaulukot sekä lomakemallit täyttöohjeineen. Ylituomarin, palkintotuomarin, koiranohjaajan ja koetoimikunnan velvollisuudet ja tehtävät määritellään lähemmin erillisillä ohjeilla. Edellämainitut yksityiskohtaiset erityismääräykset ja erillisohjeet ovat näihin sääntöihin liittyvissä ohjeissa, jotka hyväksyy Kennelliiton hallitus

22 § TUTKAN JA MUIDEN TEKNISTEN APU­VÄLINEIDEN KÄYTTÖ LINNUNHAUKKUKOKEESSA

Tutkapannan ja muun koiran paikannuslaitteen käyttö arvostelun apuna on kielletty. Paikannuslaite saa olla kytkettynä koiralla linnunhaukkukokeessa, mutta sen käyttö kokeen aikana on kielletty. Kokeen aikana koiran paikannuslaitteen käyttö johtaa koesuorituksen hylkäämiseen. Myös muiden teknisten apuvälineiden käyttö koiran arvostelussa on kielletty.

23 § KAHDEN VIIKON AJANJAKSOLLA PIDETTÄVÄT LINNUNHAUKKUKOKEET AVOIMEN LUOKAN KOIRILLE

Kahden viikon ajanjaksolla pidettävän linnunhaukkukokeen yksityiskohtaiset erillisohjeet on tarkemmin määritelty näihin sääntöihin liittyvissä ohjeissa, jotka hyväksyy Kennelliiton hallitus. Kahden viikon ajanjaksolla pidettävä linnunhaukkukoe on käytävä sen kennelpiirin alueella tai sen naapurikunnissa, johon koe on anottu.

24 § MUUTOKSET SÄÄNTÖIHIN JA OHJEISIIN

Suomen Pystykorvajärjestö esittää vuosikokouksensa
hyväksymät sääntömuutokset Kennelliiton valtuuston
vahvistettavaksi.
Näihin sääntöihin liittyvät ohjeet vahvistaa Kennelliiton hallitus.

25 § VALITUKSET JA ERIMIELISYYDET

Käytetään kulloinkin voimassa olevaa Kennelliiton yleistä sääntöä (SKL-FKK:n muutoksenhakumenettely,liite).

LINNUNHAUKKUKOKEIDEN SUORIT­TAMISESSA JA KOIRIEN ARVOSTE­LUSSA NOUDATETTAVAT ERITYIS-MÄÄRÄYKSET JA ERILLISOHJEET

Hyväksytty Kennelliiton koe-ja kilpailutoimikunnan kokouksessa 07.06.2007.

I. RIISTALINNUT, UUSINTAHAUKUT PYYLLE JA PARVITYÖSKENTELY

1. Riistalinnut Riistalinnuiksi katsotaan metso, teeri ja pyy. Koiranohjaajan ei tarvitse hyväksyä pyytyöskentelyä. Asia on kysyttävä ennen koe-erän alkua koiranohjaajalta.

2. Uusintahaukut pyylle Uusintahaukkuja pyylle ei huomioida. Jos koira pyyn pyräh­dellessä saa siitä useampia haukkuja, tulkitaan pyrähtelyt siirty­misenä. Koira saa näin ollen parhaassa tapauksessa yhdestä pyystä yhden haukun ja korkeintaan kymmenen (10) minuuttia haukku-aikaa.

3. Parvityöskentely Parvityöskentely voi olla parven vyörytystä tai siinä voi myös syntyä uusia ensihaukkuja tai uusintahaukkuja. Myös poikue­työskentely arvostellaan parvityöskentelynä. Parven vyöry­tyksestä on kysymys, jos koira haukkuu tai haukahtelee lintu­parvea lintujen siirtyillessä jatkuvasti toinen toisensa perässä koiran näkyvissä. Tällöin koira saa vain lyhyitä, kiinteitä, yhteen tai useampaan lintuun kohdistuvia haukkuja. Koira saakoon työskennellä parvessa koiranohjaajan harkinnan mukaan, jotta nähdään, saako se parven hajalle, jolloin päästäisiin normaalityöskentelyyn. Jos parvi ei hajoa riittävästi, voidaan koiranohjaajan niin halutessa, siirtyä uuteen maastokohteeseen. Parven vyörytyksestä lasketaan koiran hyväksi haukkuaikaa enintään 10 minuuttia. Vyörytys lasketaan yhdeksi haukuksi ja yhdeksi löytömahdollisuudeksi. Uusintahaukkuja ei parven vyörytyksessä synny. Parvityöskentely ei ole kuitenkaan aina pelkkää parven vyörytys­tä. Jos parven kaikki linnut tai osa parvesta, jota koira lähtee seuraamaan, karkottuvat samanaikaisesti ja siirtyvät peitteisessä maastossa koiralta näkymättömiin tai avoimessa maastossa (suot, hakkuuaukeat, pellot) vähintään kiitettävän seuraamismatkan (250 m), on tästä saatu uusi haukku käsiteltävä uusintahaukkuna. Jos parvesta erkanee yksittäinen lintu, jota koira lähtee seuraamaan, käsitellään parven jälkeinen työskentely kuten työs­kentely yksittäisellä linnulla. Jos koira osaparven tai yksittäisen linnun seuraamisen jälkeen tulee takaisin haukkumaan lähtö­paikalle jääneitä lintuja, voidaan näin syntynyt uusi haukku käsitellä uutena löytönä ja uutena ensihaukkuna, jos palaamista edeltänyt seuraaminen on johtanut uusintahaukkuun tai se on muuten ollut kiitettävää. Muutoin uusi haukku käsitellään edellisen haukun jatkona. Parvityöskentelyä arvosteltaessa, varsinkin avoimessa maastossa, on tapahtumien arviointi suoritettava koiran näkökulmasta eli onko koiralla ollut näköyhteys siirtyviin lintuihin vai ovatko esim. pellonlaitatiheiköt, pitkä heinikkö yms. katkaisseet sen. Hyvin tavanomaista parvityöskentely on myöhäissyksyllä sekä talvella, jolloin näkemä-ym. olosuhteet ovat yleensä alkusyksyä huomattavasti paremmat. Tämä tulee huomioida myös arvostelussa. Parvityöskentelystä on aina annettava mahdollisimman seikkaperäinen ja tarkka selostus ylituomarille.

Sivun alkuun

 

Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki
Mainospalkki